Suomeksi | In English
  • Historia
  • Merkkivuosi
    • Merkkivuosi
    • Helatorstai 2017
    • Teesit 2017
    • Kouluille
    • Juuritarinat
      • Sotalapsena Ruotsissa
      • Mua siipeis suojaan kätke
      • Amerikan isoäidin muistelmia
      • Seurakunnan tulisi olla kuin kenttäsairaala
      • Partiotoiminta kasvatti seurakunnan jäsenenä
      • Lapsuuden iltavirret äidin kanssa kantoivat
      • Tilaa heikkoudelle, virheille ja kasvulle
      • Hyvyyden, kunnioituksen ja uskon ketju
      • Kahden maan kansalainen
      • Rakkauden kaksoiskäsky kodin perintönä
      • Isä ja taata, jolta saimme paljon
      • Turun tuomiokirkko on meidän kirkkomme
      • Evakko oppi ymmärtämään toisenlaisista oloista tulevia
      • Sukupolvien ketju
      • Jumala on totta
      • Kiitollisuutta oppimassa
      • Kiitollisena maaseudun perinnöstä
      • Elämään voi suhtautua vähän rennommin
      • Juurista kasvaa luottamus elämään
      • Juureton – juuret on!
      • Lapsuuden kokemukset kasvattivat avarakatseiseksi
      • Haminasta Auran rannoille
      • Kaksi katsetta tuomiokirkkoon
  • Reformaatio Turussa
    • Reformaatio Turussa
    • Turku ja pohjoinen reformaatio
    • Mikael Agricola
    • Merkkivuoden tavoitteet Turussa
    • Toimijat ja kumppanit
    • Turussa tapahtuu 2016-17
    • Nostoja Turusta
  • Tapahtumat
    • Tapahtumat kategorioittain
    • Selaa tapahtumakalenteria
    • Valtakunnalliset tapahtumat
    • Tapahtumat Saksassa
    • Ilmoita tapahtumasi
  • Blogi

Varhaiset pappisavioliitot ja pappien lasten kiistelty perintöoikeus

15.11.2016 Mia Korpiola, oikeushistorian professori Blogi, Historia, Pohjoinen reformaatio, Turku, Yhteiskunnallinen vaikutus
Reformaation jälkeen pappisavioliitto sallittiin, ja papin perheestä piti tulla esimerkillinen malliperhe, jota seurakunta saattoi pitää esikuvanaan.

Reformaation jälkeen pappisavioliitto sallittiin, ja papin perheestä piti tulla esimerkillinen malliperhe, jota seurakunta saattoi pitää esikuvanaan.

1200-luvun puolivälin jälkeen kirkko valvoi enenevästi papiston selibaattivaatimusta. Pappien puolisoista ja perheistä tuli lainsuojattomia. Valvonnan tehostumisesta kuitenkin seurasi, että kirkonmiesten piti paremmin piilottaa jalkavaimonsa ja laittomat perheensä. Esimerkiksi 1400-luvun alkupuolella Uppsalan arkkipiispa Johannes Gerechini järjesti jopa rakastajattarensa Margaretan valeavioliittoon sukulaisensa kanssa saadakseen tekosyyn pitää hänet taloudessaan. Näin pariskunnan lapsille saatiin virallinen isä.

Turun hiippakunnassa oli myöhäiskeskiajalla totuttu pappien epävirallisiin perheisiin. Lain kanta oli kuitenkin selvä: suhteet olivat seksuaalirikoksia, eikä pappien lapsilla ollut lainkaan perintöoikeutta vanhempiensa jälkeen. Toisaalta kirkonmiesten pojat saattoivat saada aviottomasta syntyperästään pappisuran mahdollistavan paavillisen erivapauden. Papit saattoivat myös lahjoin ja testamentein siirtää omaisuutta ”taloudenhoitajattarilleen” ja ”kasvattilapsilleen”.

Kun siis 1520-luvulla Petrus (Peder; Pietari) Särkilahti esitteli taivassalolaisille taloudenhoitajattarenaan ilmeisesti Euroopasta tuomansa Margareta Corneliuksentyttären, suhteen todellinen luonne tuskin yllätti ketään. Varsinkaan kun Särkilahti teki kuuden todistajan läsnä ollessa testamenttinsa: hänen kuoltuaan taloudenhoitajatar Margaretan piti saada hänen koko irtain omaisuutensa.

Särkilahti oli opiskellut pitkään Saksassa ja Alankomaissa, ja hänen oletetaan palanneen Suomeen 1523 tienoolla. Emme varmasti tiedä, oliko Särkilahti opiskellut Wittenbergissä ja inspiroitunut siellä kerettiläismunkki Martinus Lutheruksen (harha)opeista. Lähteet eivät myöskään kerro, milloin Petrus ja Margareta olivat vaihtaneet avioliittolupauksia. Mutta jos tämä oli tapahtunut ennen Suomeen tuloa, olisi Särkilahden avioliitto ensimmäinen Ruotsissa. Reformaattori Olaus Petrin kohuhäät pidettiin näet julkisesti Tukholmassa alkuvuonna 1525.

Suomeen palannut Särkilahti sai viran Turusta, jossa hän ja Margareta Corneliuksentytär ilmeisesti kihlautuivat. Heidän suhdettaan aikalaiset pitivätkin Turun ensimmäisenä pappisavioliittona. Heidän jälkeensä Särkilahden kollega Jakob Wenne kihlautui taloudenhoitajansa Gertrudin kanssa: kihlalahjat vaihdettiin ja pienet pidot pidettiin valikoitujen todistajien läsnä ollessa. Kummassakaan varhaisessa pappisavioliitossa pariskunnat eivät halunneet julkisesti uhmata kirkon ja piispan auktoriteettia tai yleistä mielipidettä.

Seuraavien vuosikymmenten aikana pappien naimisiinmeno yleistyi. Särkilahden ja Wennen liittojen matala profiili kuitenkin tuotti ongelmia, koska molemmat papit kuolivat jo 1529 ja 1530. Perintöasiat saavat tunnetusti ihmisten alhaisimmat puolet esiin. Niin Särkilahden ja Wennenkin tapauksissa. Vaikka pappisavioliitot hyväksyttiin Ruotsissa jo 1536, Särkilahden ja Wennen lapset saivat taistella kauan perintöoikeuksiensa puolesta. Vasta kuningas Juhana III vahvisti näiden aseman aviolapsina vuosikymmenien kuluttua vuoden 1570 molemmin puolin.

pohjoinen_reformaatio-etukansi_13_9_print-page-001

Lisää aiheesta voi lukea syksyllä 2016 ilmestyneestä Pohjoinen reformaatio -tietokirjasta. Useiden eri alojen tutkijoiden kirjoituksista koostuva teos tuulettaa käsityksiä reformaation kulusta Turun hiippakunnassa. Kirja on yksi Turun yliopiston Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -keskuksen (TUCEMEMS) reformaation merkkivuoden hankkeista.

Avioliitto Luther avioliitto maallinen nainen yhteiskunta

kirjoittanut: Mia Korpiola, oikeushistorian professori

Edellinen juttuEnjoy Agricola: Wäinö Aaltosen museo, Taide, Uskonto, Valta Seuraava juttuEnjoy Agricola: Lehtijuttu reformaatiokurssista
You may also like these posts
  • Suositut
  • Viimeisimmät
  • 2017-01-10

     Luther 5.00

  • 2016-12-07

     Enjoy Agricola: Taide, uskonto ja valta

  • 2017-10-05

     Reformaatio ja liturgiset muutokset Turun tuomiokirkossa

  • 2017-08-04

     Cumina

  • 2017-01-06

     Loppiaisen pitkä: Luterilaisuuden suomalaiset ja globaalit kasvot

  • 2018-02-16

     Johannes Brenz: Katekismus (1527/1535)

  • 2018-01-26

     Reformaation 100-vuotisjuhlan musiikki vuonna 2017

  • 2018-01-16

     Musiikki vuoden 1617 reformaatiojuhlassa

  • 2017-12-18

     Kirjablogi: Kaksiosainen ensyklopedia Martti Lutherista ja reformaatiosta

  • 2017-11-25

     Mitä yhteistä on Gutenbergillä ja Domini Life -applikaatiolla?

  • 2018-02-16

     Johannes Brenz: Katekismus (1527/1535)

  • 2015-10-29

     Luterilaisia ajatuksia

  • 2015-10-30

     Sanan seppä I: Reformaation aika herää eloon teknologian avulla Turun tuomiokirkossa

  • 2015-11-25

     Piispuus taipuu moneen

  • 2015-11-25

     Luterilaisia ajatuksia 2: Itse kunkin Jumala on se mitä hän avuksi huutaa

KATEGORIAT

  • Agricola
  • Blogi
  • Ekumenia
  • Enjoy Agricola
  • Erős vár
  • Historia
  • Joulu
  • Kirjablogi
  • Koulu
  • Luterilaisia ajatuksia
  • Luther
  • Miracle
  • Musiikki
  • oikeudenmukaisuus
  • Peliteknologia
  • Pitkät tekstit
  • Pohjoinen reformaatio
  • Raamattu
  • Sanan seppä
  • Spiritualiteetti
  • Suomen kieli
  • Teologia
  • Turku
  • Virsi
  • Yhteiskunnallinen vaikutus

Tagit

100 1617 2017 Academicum Catholicum Agricola aikuinen aikuisrippikoulu aitoluterilaisuus Alussa oli sana Anna Magdalena Bachin kronikka Antonius Padovalainen applikaatio Armo armollisuus Armon horisontit Armon kintereillä askeesi asketismi Auta armias autuas vaihtokauppa Avioliitto Bach BachCafe Bonhoeffer Brenz Domini Life Ekumenia ekumeniska kyrkodagar elokuva Emil Anton Ensyklopedia erilaisuus esivalta haastattelu Hämeenkylä hartauskirja helatorstai Hemming hengellinen hiilidioksidi Historia Ilmasto Ilo Isä meidän Iso katekismus jääkiekko jalkapallo Jeesus Jeesus Kristus Supertähti Johan Fagerudd joulu jumalanpalvelus Katekismus Katolisempi kuin luulit katolisuus Kaurismäki keskiaika kieli kirja kirjallisuus kirkko kirkkohistoria kirkkomusiikki Kishapu Koillismaa koulu Kristiina Kristus Lappeenranta lapset laulu leipäpappi lisätty todellisuus luentosarja lukeminen Luottamus luterilainen teologia Luterilainen tunnustus luterilaisuus Luther Luther avioliitto Luther i enrum Luther-tutkimus maailma maallinen Magnificat Maria Matteus-passio Matthias Flacius Illyricus menovinkki messu Mikael Agricola Millainen on elämä Missä armo? Munkkiniemi murhe musiikki Myyrmäki nainen naiset näytelmä Neitsyt Maria oikeudenmukaisuus Omenapuu Oppi luottamuksesta Paavalinkirkko päivänavaus Paluu Tuusulaan pappi Patrik Hagman ProFini 2017 Puu Raamattu rauma Rauman kirjasto reformaatio Reformaation merkkivuosi reformaatiot reformatio reformation respexit rippikoulu ristinteologia Risto Saarinen rockooppera Ruotsi saarna sakraalimusiikki samtalet Sanan seppä Suomen historia suomen kieli Suomen Lähetysseura Suomi synodaalikirja Taide taimi Taipalsaari Tansania Teesit Teljä testamentti Toivon puu Topelius totuus tunnustuskirjat tuomiokirkko Turun Tuomiokirkko Tyros Tyttökuningas ungdomens kyrkodagar Unkari Upsala usko Vähä katekismus vanhurskaus vanhurskauttaminen Vastarintausko Västerås Viini virsi von Bora vuosikirja Walter Kasper Wengert Wittenberg yhteiskunta Yksimielisyyden ohje

ARKISTO

  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015

YHTEYSTIEDOT

Reformaation merkkivuosi 2017
Turun kaupunki ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Eerikinkatu 3 A
PL 922, 20101 Turku

Kaikki yhteystiedot

LISÄTIETOA

Ota yhteyttä
Kouluille
luther2017.de
Seurakunnille
Till församlingarna
Evästeet